Käytiin lpr:ssa isolla porukka kattoos peikkoo ja rasmua.... oli kyl aivan mahtava reissu.. henkisest tosi väsyttävä... mut kannatti silti käydä.. tajusin et lapsi kaipaa äitiään ja äiti kaipaa lastaan...olihan se aikamoista halata itkevää lasta joka sanoo: älä äiti mee.  kerroin peikolle et äiti menee nyt mut tulee takaisin kyllä...  rauhottu hetkeks mut siinä kohtaa ku ovi meni kiinni ikkunasta näkypienet itkevät kasvot ja heiluttava käsi... matkal kotio mietin ja pistin asioita vaaka kuppiin... peikko menee täst lähtien kaiken edelle....  mut oli kyl ihana nähdä kun pöpö piti peikkoo sylissä... ovat NIIIIIIN saman näkösii.. turha epäilijöiden miettii Peikon isää.... mut nyt hetki kisun rapsuttelua, iltapalaa ja unille.. huomen ostaa viimeiset joulu jutut ja kirppiksille pyörii.. öitä :)