Katson noita kahta halaavaa ihmistä.

Katson sinua kun teetä juat.

Miksikö?

Sen haluaisin itsekkin tietää!

Miksei me olla enää me? 

Olemme vain kaksi yksinäistä sydäntä.

Kaipaan sinua vaikka lähellä oletkin fyysisesti.

Kaipaan henkistä yhteyttä.

Kaipaan yhteisiä juttuhetkiä.

Kaipaan rakkauttasi.

Luovutin.

En jaksa enään antaa itselleni lupaa olla silmissäsi heikko.

En anna itselleni enään yhtään toivoa, tai aihetta rakastaa sinua.

Haluan jatkaa elämääni, mutta en tiedä miksen halua päästää irti tunteistani?

Voisitko laskea minusta irti ja unohtaa?

Niin yritän minäkin.