Eilen tuli taas huomattua et luottamus on kummallinen asia.... Pöpön naapuri kehtas sanoa sille "vitsillä": käy sinä vain koulussa ni mie panen sil aikaa eukkoas... ööh totanoinaan... sotahan siit meinas syttyä mut onneks saatiin asiat puhuttua... tuolle on vain tosi vaikea tajuta et minuu ei huvita ei sitten yhtään enään sooloilla... haluun vaan rauhallisen elämän ja Pöpö riittää mulle varsin hyvin... täs maailmas ei ole vaan yhtikäs ketään muuta miestä joka kiinnostais seksuaalisesti miuta.. voin heittää muiden miesten kanssa irstastakin läppää mut silti housut pysyy tiukasti jalassa... Mie en tosiaan kaipaa mitn säätöjä... vaikka onhan tää arki aikamoista ni silti tää vaan on sitä mitä haluan elämältä... ei tää toisaan oo juhlaa mut tää on silti nautinnollisempaa ku mikään maailman viettelys... Outoa et moni huoman kuinka oon muuttun ennen ku ite ees tajusin mut nyt ku aloin kelailee ni musta tullu avoimempi ja sosiaalisempi... elämän arvot menny aikalailla uusiks... luottamus ihmisiin on se mikä kantaa ja se et luotan itseeni ni muihinkin yritän luottaa... haluun näyttää ihmisille et miuhunkin voi luottaa... anteeks oon yrittän monilta pyytää vaikka tiedän et aikalailla myöhässä olen mut parempi myöhään ku ei milloinkaan... vaikea vaan sanoa ääneen miks käyttäydyin menneisyydessä niin ku käyttäydyin... mut ehkä tulee viel joskus aika et muutkin ihmiset näkee sen oikean miut minkä läheiseni näkee jo nyt.... mut semmosta... taidampa kävästä röökilllä.... hmmm..... mut semmosta tällä kertaa... taidan kömpiä tonne olkkariin peitonalle... vähä semmoinen fiilis et hymyilyttää... ihana rauha <3