Hohhoijaa... Olin yön vantaalla ja se reissu sai mut miettii... En viihdy kotkassa en, kaikkial muual kyllä. En mie oikee tiiä et miks? tai siis tiiän... Rakastamani ihminen asuu siel joka pelkää omia tunteitaan liiaksikin. Enkä mie jaksa enää rakastaa. Alan olee ihan loppu tähän kaikkeen. Välillä jopa mietin oisko ihmisil parempi ilman mua täs maailmassa mut toisaalta itsemurha on itsekäs teko enkä mie mielestäni ole tarpeeks itsekäs päättämään elämääni omin käsin. Mie vaan haluisin huutaa koko maailmalle etteks työ hemmetti tajua et mie tosissani rakastan sitä ihmist! Nyt kuitenkin on löytynyt monen vuoden ystävyyden jälkeen ihminen jonka kanssa mun ei tarvi pelätä ja voin olla kainalossa ilman että ihminen on ees kännissä. Olen jopa sille sanon että olen ihastunut sinuun mutta paskojen suhteiden jälkeen en vielä voi sanoa rakastavani *katsahtaa nukkuvaa miestä ja hymyilee* Rakkaus on voimakasta ja täl hetkel tuntuu ettei täs maailmas oo ku yks jota oikeasti rakastan. :/ mut siis äh... en mie tiiä.... :/