heipä hei vaan tännekkii----

mie tapasin maailman ihanimman miehen tossa vähä aikaa sitten ja viihdyttiinkin yhdes.... ja unohdin eksäni ja tunteet jota sitä kohtaa viel tunsin... ihastuin tosissani mutta sit mies teki katoamis temput ja sen sisko jopa puhu et mies ois linnassa... noh mie sit sorruin taas viinaan ja heräsin eksält... Noh joo siinä ne kaikki vanhat tunteet palas ja toisen l'heisyys oli aivan uskomattoman upea tunne.... tajusin taas rakastavani..... noh nyt himassa mietin et mitä vittua... mie rakastan toista ja tykkään toisest ku hullu puurost.... mie tosiaan en enää tiiä mitä vittua teen.... jos toi min ihastus ottaa yhteyttä voinko katsoa kirkkain silmin silmiin ja olla kainalos puhtain mielin  vai pitäisköhää täs potee jtn morkkista? Mut miks mie vuodest toiseen jaksan tota eksän temppuilua jne rakastan silti?  En tiiä jotenkin tää tilanne ahdistaa ja ainoa jolle voin täst puhuu on ystävä jol vähä samanlainen tilanne...mut en mie sillekkään voi keskel yötä soitella ku sen mies jonka luon majailee on hieman ylimustis sekin.... toinen sen miehist on sairaalassa odottelees tuloksia et onks sil syöpä :( hemmetti sentään... mie ikäväin mut en mie voi soittaa eksälle ku se kaverinsa kaa saares dokailees... ja tuskin se jaksaa min mies huolia kuunnella...!! :( et joo.... olipas avautuminen