Tulipahan nukuttua... Oltiin la yöl kalan kulmilla ja moni varmast sai miust kiukkusen kuvan... Voiku nää asiat oiskin kiukul selitettävis... mut ei ei... käyn semmost kiistaa itseni kanssa et oksat pois.. rakastan miestäni ja luotan mieheeni kuin kiveen mutta en luota itseeni ja sen takia tsemppaan koko aika itseäni et käytökseni ei olisi sellaista et tuon menettäisin... Pojat oli saunomassa ja mie keskustelin ystävän kanssa.. joku kerrankin kuunteli miuta.... Outoa... en oo ikin ajatellu et kellään ois ikinä aikaa kuunnella miuta.... Nykyään moni kertoo vaan mitä heille kuuluu... tuntuu ettei ketään kiinnosta mitä taistelua käyn pääni sisällä tässä suhteessa... Minust on ihana kuulla Pöpön suusta et rakastaa miuta ja vain miuta... luotan siihen mut omat tunteet aika hakusessa vaikka rakastan mut vapaus voittais aikatavalla.... tai houkuttelis... mut ei oo varaa alkaa sooloilee... tai ois mut sit jäisin yksin.... ja sitä tää pää ei kestäis... kännihän sitä tulis vedettyy.... ja saatuu elämä raiteiltaan.... eikä se ois kiva juttu... 10v ollaan oltu ton kanssa mut silti en edelleenkään osaa jutella... en vaan osaa vaikka toinen kuuntelis ihan varmasti..... välil niin toivoisin et toi mies rakastuiskin ihan toiseen mut ei.....outoa eikö?